Ammattilaisena lastensuojelussa; Sijoitus ja sen eri muodot Sarasteella

SIJOITUS JA SEN ERI MUODOT SARASTEELLA

Sarasteen lastensuojeluyksikkö on seitsemän paikkainen ja tarjoaa palveluita 11-18 vuotiaille lapsille sekä jälkihuollon tukipalveluita itsenäistyville nuorille. Lisäksi meillä on perheasunto ja toteutamme valvottuja tapaamisia. Jälkihuollon tukitoimintaan ja valvottuihin perhetapaamisiin tutustumme toisella kertaa, sillä tällä kertaa blogiteksti käsittelee sitä hetkeä, kun lapsi saapuu sijoitukseen tavalla tai toisella taloomme.

Sarasteeseen lapsi voi tulla eri tavoin sijoitettuna, kuten avohuollon tukitoimin, huostaanotettuna tai kiireellisesti sijoitettuna. Päivystysluonteisena tapahtuviin kiireellisiin sijoituksiin meillä on aina valmius. Tällöin voimme ottaa vastaan kaikenikäisiä lapsia. Päivystysluonteista sijoitusta varten meillä on valmiudessa oleva huone sekä tarvikkeita aina vastasyntyneen vaipoista taaperon leluihin sekä isompien lapsien tavaroihin. Meillä on myös valmius lisätä henkilökuntaa vuoroihin hyvin nopeasti. Pystymme myös järjestämään lapsen hakemisen itse myös pidemmän matkan päästä.

Sijoitukseen päätymisen prosessi sekä itse sijoituksessa alkava prosessi on jokaisella erilainen, vaikkakin tietyt lainalaisuudet aina täyttyvät. Joskus lapsesta on hyvinkin paljon ennakkotietoa, joskus taas hyvin niukasti. Yhtä kaikki tuli lapsi sitten lyhyeksi aikaa tai pidemmäksi aikaa on lapsi aina tervetullut.

Sen sijaan, että pureutuisin tässä kirjoituksessa viralliseen osuuteen ja sijoituksen lakipykäliin, haluaisin ajatella ammattilaisena ja haastaa kaikki muutkin alan ammattilaiset pohtimaan asiaa sijoitettavan lapsen silmin.

TOISET LAPSET JA SARASTEEN "VASTAANOTTOKOMITEA"

Meidän talossamme on myös hellyttävä ja aina innostunut "vastaanottokomitea." Armas koira on ensimmäisenä vastassa häntä heiluen. Useimmiten Armas onkin se mihin lapsen on helppo kiinnittää huomio alussa. Armas voi olla se, joka saa hymyn huulelle sinä päivänä ja vähintäänkin se herättää kiinnostuksen. Usein se on yllättävä tekijä lapselle, jokin mitä ei osaa ajatella laitoksessa olevan ensimmäisenä vastassa. Muut vastaanottokomitealaiset ovat kissat. Kissat eivät tervehtimään samalla lailla heittäydy kuin Armas, mutta uteliaita ne kyllä ovat ja kurkkivat kukin mistäkin uutta tulokasta.

Armas on koira, jolla on jo iän tuomaa viisautta ja se aistiikin lapsen tunnetilat. Sillä on tapana pyrkiä uuden lapsen huoneeseen tai sen läheisyyteen nukkumaan parin ensimmäisen viikon ajan. Jokainen lapsi päättä itse salliiko Armaksen nukkua huoneessaan vai ei, yhtä kaikki Armas varmasti nukkuu jossakin lapsen oven lähistöllä. Jokainen lapsi myös päättää itse saako kissat tulla huoneeseen vai ei, kuten tietysti ihmistenkin kohdalla. Kokemuksesta voin sanoa, että hyvin usein lemmikit ovat olleet jäänmurtajia monen lapsen kohdalla ja itku on saattanut tulla Armasta halatessa. Lemmikeistä on myös ollut helppo aloittaa keskustelemaan ohjaajalle. Lemmikkejä on helppo koskea ja se käy ihan huomaamatta. Niille voi jutella ja niille voi itkeä, niitä voi harjata ja niistä voi pitää huolta.

Toisiin lapsiin tutustuminen alkaa hyvin usein snapchatin tai jonkin muun some- tai viestintäpalvelun kautta ja lapset ovatkin nopeita löytämään toisensa somemaailmasta. Joskus lapset saattavat rohkaista uutta tulokasta tulemaan tutustumaan liuùttamalla lapun oven alta. Lapset kertovat hyvin nopeasti uudelle tulokkaalle talon tavat ja toiminnat sekä mielellään opastavat ja ottavat uuden lapsen innokkaana uteliaina vastaan.

Elokuun kuulumissa käsittelimme lasten kanssa samaa aihetta haastatteluihin, joten muistakaa tutustua myös siihen!

Kirjoittanut ohjaaja Elli

UUSI LAITOS JA UUDET IHMISET

Uuteen laitokseen tulo voi  herättää lapsessa todella monia tunteita. Lapsen on tultava paikkaan, josta hän ei välttämättä tiedä kovin paljoa, joskus ei mitään. Hän ei välttämättä tunne sieltä ketään ja laitos voi sijaita kaukana kotoa. Tilanne on vähintäänkin jännittävä, mutta se voi olla myös pelottava, surullinen tai ahdistava. Laitokseen tulo voi olla myös suuri helpotus, sillä elämässä on voinut olla todella traumaattisia tapahtumia ennen sijoitukseen päätymistä. Se voi olla lapselle hetki, jolloin kaoottinen aika hänen elämässään päättyy ja ehkä hän kokee pitkästä aikaa turvaa tai rajoja. Takana voi olla rankkaa ja äärimmäistä omien rajojen hakemista sekä turvattomuutta. Joskus se voi olla pitkään jatkuneen päihtyneen ajanjakson päättyminen.

Riippumatta lähtökohdista, tulotavasta tai ajankohdasta on lapsen saatava tuntea, että hän on turvassa eikä hänellä ole mitään hätää. Hänestä pidetään huolta ja ollaan kiinnostuneita sekä osoitetaan välittämistä ja ennen kaikkea hän on tervetullut. Lapselle kerromme meistä itsestämme, ketkä ovat nyt töissä ja missä vuorossa, minkälainen talo meillä on, esitellään oma huone ja muut tilat sekä talon tavat ja säännöt. Huolehditaan, että lapsella on kaikki tavarat ja vaatteet mitä hän tarvitsee, tärkeät numerot sekä tieto siitä mitä seuraavaksi tapahtuu. Vuoron vaihtuessa esitellään seuraavan vuoron työntekijät ja kerrotaan milloin taas nähdään.

Jokaisen lapsen taloon tulo on erilainen ja se mitä tutustumisen ja esittäytymisten jälkeen tapahtuu on kunkin kohdalla sen hetkisten tarpeiden mukainen. Jos lapsi tulee esimerkiksi keskellä yötä, tärkeää on ruoka, uni ja puhtaus. Jos lapsi tulee arkipäivän aamuna, jolloin muut lapset ovat koulussa, voi se olla hyvin otollinen hetki keskustelulle. Kotiutumiseen ja asettumiseen annetaan jokaiselle se aika minkä hän tarvitsee. Kaikkea uutta lapsi ei pysty ensimmäisinä päivinä vastaanottamaan eikä sisäistämään eikä se ole tarkoituskaan. Ei meistä aikuisistakaan kukaan saa uuden ympäristön ja uusien ihmisten keskellä kaikkea heti pysymään mielessä tai jäsennettyä ajatuksissa.

Jokaisella ottaa oman aikansa kotitutumiseen, se käy omalla painollaan ja ottaa sen ajan minkä tarvitsee. Kaiken taustalla kuitenkin työntekijät jo kartoittavat asioita, joita on otettava huomioon. Aloitetaan hyvissä ajoin lapsen tarpeiden ja haasteiden kartoittaminen sekä koko perheen tilanteen hahmottaminen. Yhdessä lapsen, perheen ja yhteistyötahojen kanssa varhaisessa vaiheessa asetetaan sijoituksen tavoitteet sekä sovitaan keinot kasvatus- ja kuntoutumisprosessiin.

Meille henkilökuntana on tärkeää saada lapsesta muutamia tietoja heti ja näitä ovat mahdolliset allergiat, lääkitykset ja sairaudet, jotka vaativat välittömiä toimia ja huolehtimista, kuten diabetes tai epilepsia. Lapsen vanhemmat, sisarukset tai muut tärkeät henkilöt, tiedonsaantioikeudet, voimassa olevat tai alkavat rajoitukset, ynnä muut seikat, jotka mahdollistavat työn teon heti alussa.  Lisäksi terveydenhoito, lääkehoito, omaohjaajien nimeäminen, yhteydenpito vanhempiin ja muihin tahoihin ovat toimia, jotka aloitetaan heti alussa sekä tietysti koulunkäynnin joko peruskoulun tai ammattikoulun/lukion tai erilaisten kuntouttavien työtoimintojen selvittäminen ja aloitus.