Ammattilaisena lastensuojelussa; Nepsy-valmennus osa 6
HARJOITUKSIA VALMENNUKSEN VARRELTA
Selatessani muistiinpanojani nepsy-valmennuksesta kertovaa blogikirjoitusta varten eteen tuli muutamia mielestäni yksinkertaisen nerokkaita harjoituksia. Sellaisia, jotka ovat yksinkertaisuudessaan niin järkeenkäypiä, että jokainen olisi voinut ne itse keksiä ja ehkä onkin jossain muotoa keksinyt ja käyttänyt. Näiden harjoitusten myötä kuitenkin uudella tavalla jäsennettynä sekä selkokielisenä ne voi ottaa myös kaikenikäsille nepsyille eteenpäin käyttöön. Olen nimennyt nämä harjoitukset itse sen mukaan miten ne omassa muistissa ovat. Näille harjoituksille ei ollut virallista nimeä, joten olen itse valinnut niille mielestäni kuvaavat nimet. Neliöharjoitus liittyi itsetuntemukseen ja vahvuuksien tunnistamiseen ja roskakori harjoitus oli tunnin päättyessä loppuharjoituksena. Seuraavaksi esittelen nämä kaksi harjoitusta.
NELIÖHARJOITUS
Teimme neljä neliötä paperille, joista jokainen oli osa jokaista tekijää itseään. Neliöt piti nimetä, avoin, sokea, salattu ja tuntematon.
Ensimmäiseen eli avoimeen neliöön nimettiin asioita itsestämme, jotka ovat kaikkien tiedossa ja tunnistettavissa meistä ja myös itse tiedostamme ne ja tiedämme myös muiden tiedostavan ne.
Sokea neliö sisältää asioita, joilla muut ovat minua kuvailleet, mutta joita en itse itsessäni tunnista tai jotka ovat ristiriitaisia kuvailuja, kuten toisen mielestä aina iloinen ja toisen mielestä aina vakava.
Salattu minä taas sisältää asioita, jotka haluaa pitää muilta salassa ja joita haluaa piilotella itsestään. Esimerkiksi epävarmuuden tunne jossain mikä tuntuu olevan muille helppoa tai häpeän tunne.
Tuntematon neliö taas sisältää kaikki tiedostamattomat asiat, joita ei itse eikä myöskään kukaan muukaan tunnista. Tämä ruutu oli haasteellinen täyttää ja arviomme oli sen käsittävän lähinnä unet ja alitajunnan mietteet, joita emme nimeä ääneen edes itsellemme, sillä muutoinhan ne olisivat tunnistettuja. Itse tulkitsin asian myös niin, että traumoihin liittyvät mielikuvat itsestä saattaisivat kuulua tänne. Näissä ei liene täysin oikeaa ja väärää vastausta.
Tämä neliö on tärkeää muistaa nepsy-valmennuksen aikana, sillä meidän antama palaute voi olla lapselle täysin uutta tietoa, sellaista mitä hän ei tunnista itsessään, eli menee sokeaan neliöön. Mieleen tulee heti eräs lapsi työuran varrelta, jonka oli täysin mahdotonta ottaa hyvää palautetta vastaan. Hän ilmaisi asian ärsyyntymällä. Moni meistä on myös itse kokenut sen hetken, kun jostain asiasta kehutaan ja se tuntuu valheelta, koska sitä ei itse tunnista laisinkaan. Ehkä tämä lapsi koki, että kaikki hyvä palaute oli valheellista. Nyt jos olisin samassa tilanteessa, nepsy-valmentaja koulutusta käyneenä osaisin ottaa asian eri tavalla lapsen kanssa puheeksi. Tätä harjoitusta soveltamalla olisin kenties saanut hänet näkemään asian siten, että minun näkemykseni hänestä sillä hetkellä oli se mitä sanoin, vaikka hän ei itse sitä välttämättä tunnista.
ROSKAKORIHARJOITUS
Toinen harjoitus mikä eteeni tuli oli roskakoriharjoitus. Käydään harjoitusta läpi ottamalla esimerkikki tilanteeksi, vaikka koulupäivä. Tapahtuman ollessa ohi esimerkiksi kotimatkalla linja-autossa voi koulupäivästä harmittaa jokin asia tai illalla sängyssä unettomuutta aiheuttaa ajatus siitä, miten huonosti jokin asia meni. Meillä ihmisillä, kun on tapana velloa näissä huonoissa fiiliksissä ihan loputtomasti.
Roskakoriharjoituksen ideana on:
kirjoittaa toiselle lapulle kaikki epämiellyttävä ja toiselle lapulle se mitä haluaa tapahtumasta muistaa
tämän jälkeen roskakorilappu heitetään roskiin ja jäljelle jää se mitä tapahtumasta haluaa ottaa itselleen muistiin
Toki faktoja ja päätettyjä asioita ei voi heittää roskakoriin, sillä ne ovat todellisia ja päätettyjä, mutta ne tunnetilat, ikävät hermostumiset, ahdistumiset ja epäonnistumisen tunteet taas voi heittää. Kenties tapahtuman yleistunnelman, jos on kokenut muiden osalta jännittyneisyyttä tai epämiellyttävyyttä. Tapahtumasta ei siis tarvitse imeä itseensä negatiivisuutta ja kantaa sitä mukanaan vaan mieluummin se mitä hyvää siellä oli ja se missä itse onnistui.
Me teimme harjoituksen sen kertaisesta nepsy-koulutus kerrasta. Olin heittänyt roskiin väsymyksen, keskittymisvaikeuden, odotusajan ja oman epävarmuuden tunteen ymmärsinkö oikein jonkin asian. Mukaani sieltä otin lämpimän tunnelman, naurun ryhmässä, eräässä tehtävässä nimeämäni arvot, minä universumissa harjoituksen, oppimani asiat ja toiset ihmiset eli työkaverini. Roskakoriin meni varmasti asioita, joita voi tunnistaa päivittäin toiminnoissa, mutta kuitenkin jokainen olisi varmasti poiminut mukaansa myös jotain hyviä asioita.
POTENTIAALIN LÖYTÄMINEN
Nämä harjoitukset kuten muutkin ovat sellaisia, jotka auttavat ohjaamaan valmennettavaa kohti oman potentiaalin löytämistä. Ne ovat ikään kuin hellä tönäisy kohti oivallusta ja sitä miten osoitan itselleni todeksi sen, että "onnistuin kuitenkin koulussa tekemään ne kaksi tehtävää" tai vastaanottaa niitä kehuja ja asioita, joita toiset meissä näkevät.
Valmentajat eivät kerro valmennettavalle mikä on oikein, mikä on väärin, mitä pitäisi tehdä tai miten pitäisi toimia. Ihan varmasti jokaiselle on kerrottu riittävän monta kertaa: istu paikallasi, ole hiljaa, keskity… Valmentaja ei ole opettaja eikä auktoriteetti. Valmentaja on enemmänkin mentori tai valmentaja, joka ohjaa oivaltamaan ja löytämään vahvuudet ja oman potentiaalin, jota valmennettava voi käyttää selvitäkseen haasteista omana itsenään. Toki myös muiden ymmärrys, tuki ja toiminnan soveltaminen on suureksi avuksi ja joskus välttämätöntä asioiden onnistumiseksi. Omat ongelmat, vaikeudet ja haasteet ovat tiedossa, mutta oma potentiaali välttämättä ei ja siksi juuri se jää helposti käyttämättä.
Mikä menee hyvin, sitä ei pidä muuttaa vain siksi, että useimmat muut tekevät sen toisella tavalla vaan sen voi purkaa osiin, ja miettiä miksi se onnistuu minulta ja jalostaa sitä tietoa ja taitoa osa-alueille, joissa on vaikeutta.
Kirjoittanut ohjaaja Elli