Ammattilaisena lastensuojelussa; Nepsy-valmennus osa 7

NEPSY-VALMENNUS ON KUNTOUTUSTA

Nepsy-valmentaja koulutuksen opinnot nimensä mukaisesti tähtäävät valmentavaan ohjaustyöhön neuropsykiatristen diagnoosien kirjon asiakkaiden parissa. Valmentaja ei siis toimi opettajana eikä hoitajana vaan nimenomaan valmentajana. Itse valmennus ei pyöri diagnoosia painottavasti vaan kunkin asiakkaan haasteiden mukaan. Diagnoosi voi selittää tietynlaista käyttäytymistä, oirekuvaa ja niiden myötä tulleita haasteita tietyillä elämänalueilla, mutta diagnoosi ei määritä ihmistä eikä sen perusteella voi tehdä ennakkokäsityksiä.

Valmennus on sosiaalista kuntoutusta. Valmennettavan lisäksi myös hänen ympäristönsä ja lähiverkostonsa tarvitsevat valmennusta. Ympäristön valmentaminen tarkoittaa tiedon jakamista, toimintatapoihin sellaisten ratkaisujen löytämistä, että valmennettava voi siinä toimia sekä usein myös asenteisiin vaikuttamista. Ympäristö voi olla koti, asuntola, laitos, koulu tai muu vastaava. Lähiverkosto käsittää ympäristössä toimivat ihmiset.

VALMENTAJA

Nepsy-valmennus on aina yksilöllistä ja asiakkaan voimavarat huomioivaa tasavertaista työskentelyä. Valmentaja ei ole auktoriteetti eikä diagnoosin antaja. Valmentajan on osattava itse tyhjentää ajatuksistaan ja asenteestaan pois ennakkokäsitykset. Kokemus erilaisuudesta ja erilaisten keinojen onnistuneesta löytämisestä ja käytöstä antaa varmuutta ja sellaista otetta ammattilaisena, josta on hyvä jokaisen valmennettavan kohdalla ammentaa.

VALMENNETTAVA

Valmennettava yleensä on neuropsykiatrisen diagnoosin omaava, mutta valmennus sopii myös päihdekuntoutujille sekä mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville asiakkaille. Neuropsykiatrisiin diagnooseihin kuuluvat esimerkiksi ADHD, touretten syndrooma sekä autismin kirjo.

Valmennettava voi olla itse valmennukseen hakeutuva tai siihen ohjattu. Valmennettavan motivaatio valmennukseen voi siis olla myös hyvin vaihteleva sen mukaan onko hän itse hakeutunut valmennukseen vai ei. Usein valmennettavalla on myös ennakkokäsityksiä siitä mitä valmennus on. Valmennettava voi ennakkoasenteena suhtautua hyvinkin kielteisesti ajatukseen valmennuksesta, sillä kokemusta voi olla hyvin monenlaisista toimimattomista keinoista.

VALMENNUS PROSESSINA

Ensimmäisellä tapaamiskerralla kartoitetaan asiakkaan tilanne, resurssit, tarpeet ja keinot sekä vaihtoehdot valmennus prosessille. Valmentaja ja valmennettava tekevät sopimuksen valmennuksesta, jossa käsitellään käytännön asiat, kuinka usein tavataan, missä tavataan, miten tavataan, mitä tehdään, jos valmennuskerrat eivät toteudu ynnä muut asiat.

Meillä lastensuojeluyksikössä tapahtuva valmennus on tietyiltä osin ennalta jo valmis, kuten maksajan ja hinnan osalta. Myös kartoitus, resurssit ja tarpeet ovat jo pitkälti tiedossa, kun valmentaja ja valmennettava jo toimivat samassa ympäristössä. Kuitenkin sopimus on hyvä laatia ja siinä täsmentää vielä asiat ymmärrettäväksi ja siihen tulee kirjata tapaamiskerrat- ja tavat sekä vaihtoehdot etenemiselle.

Valmennettava ja valmentaja miettivät yhdessä valmennuksen tavoitteen. Valmennuskertojen välillä valmennettava saa myös harjoituksia ja kotitehtäviä tehtäväksi, jotka tukevat tavoitteeseen pääsyä. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään myös välitavoitteita sekä mietitään vaihtoehtoja, joilla voidaan tarvittaessa palata ja muuttaa suunnitelmia.

Valmennus prosessin etenemistä arvioidaan ja valmennettavaa motivoidaan keskustelemalla ja arvioimalla hyötyjä ja niiden vaikutusta. Kiittäminen ja kannustaminen sekä onnistumisten korostaminen ovat keskiössä. Valmennettavan on sitouduttava valmennukseen niillä resursseilla ja voimavaroilla, joita hänellä on ja mitä häneltä voidaan vaatia.

Tärkeää valmennusprosessin aikana on, että tavoitteet ja välitavoitteet ovat realistisia ja sellaisia, jotka ovat mahdollisia saavuttaa ja että ne ovat myös valmennettavalle täysin ymmärrettäviä. Tavoitteiden ja valmennuksen toteutumista varten valmennettavalla pitää olla motivaatiota ja hänen on sitouduttava prosessiin.

Mahdolliset haasteet on hyvä miettiä etukäteen sekä myös keinot niiden selättämiseksi. Valmennusta ja tavoitteita voi muuttaa prosessin aikana, jos ne ovat liian vaikeita tai liian helppoja. Haasteita voi tulla motivaation ja prosessin suhteen, mutta myös yllättävät haasteet ovat mahdollisia, esimerkiksi pitkäaikainen sairastuminen, jolloin valmennusta ei voida toteuttaa aiotulla tavalla.

NEPSY-VALMENTAJA KOULUTUKSEN HYÖDYT JA VAIKUTUKSET

Toteutetaan valmennus sitten missä tahansa ja minkälaisista lähtökohdista käsin, omaan työhön sisältyen tai erillisenä valmennuksena tai oli ympäristö sitten asiakkaan kotona, koulussa tai kuten meillä lapsen omassa laitos ympäristössä, tietyt lainalaisuudet pätevät. Nepsy-valmentaja koulutus antaa kuitenkin todella paljon muutakin kuin itse valmennuksen.

Koulutukselta saa ammennettua erittäin hyviä keinoja ja taitoja myös oman työn sisällä käytettäväksi kuntouttavaksi työotteeksi. Nepsy-valmentaja koulutus haastaa ammatillisesti ja ammattieettisesti ja se lisää ymmärrystä koko työyhteisössä kuin myös omassa työroolissa. Nepsy-valmentaja koulutus antaa parhaimmassa tapauksessa kävijälleen myös paljon henkilökohtaiseen elämään, kuten voimavaroja ja ymmärrystä sekä ihan jokaiselle sopivia keinoja elämän tuomiin haasteisiin.

Kirjoittanut ohjaaja Elli