Ammattilaisena lastensuojelussa; Työntekijähaastattelu osa 4 ja lemmikit

TYÖNTEKIJÄHAASTATTELUSSA OHJAAJA SARA

• Kuinka pitkään olet työskennellyt Sarasteella? 

"Olen ollut Sarasteella töissä noin viisi vuotta erinäisissä työtehtävissä."

• Mitkä kolme sanaa sinulle tulevat ensimmäisenä mieleen, kun ajattelet Sarastetta?

"Kolme ensimmäistä sanaa, jotka tulevat minulle mieleen, kun ajattelen Sarastetta ovat lapset, aurinko ja lämpö."

• Sarasteella on eläimiä lemmikkeinä, kertoisitko hieman niistä. Mikä vaikutus eläimillä on lasten kuntoutukseen ja elämään Sarasteella? Onko sinulla jokin muisto eläimistä lasten apuna/tukena?

"Joo meillä täällä Sarasteella on neljä lemmikkiä: Armas-koira ja sitten kolme kissaa Nala, Martta sekä Missi. Armas on varmaan aika monelle lähiseudulla asuvalle Nilsiän puskaradiosta tuttu tapaus "hatka-alttiutensa" vuoksi. Se, kun osaa hatkata ovenraosta silmän räpäyksessä, vaikka sisäkoira onkin. Kuitenkin kyseessä on oikein ihastuttava herrasmies, joka valloittaa kaikkien sydämet hetkessä. Kissa kolmikon pomo on Nala, joka on heistä vanhin. Seuraavaksi vanhin kissa onkin sitten Martta ja porukan nuorimmainen on Missi. Kissat viettävät aikaa kissamaiseen tapaan nukkuen milloin missäkin ja vaatien huomiota oman mielensä mukaan."

"Eläimien vaikutus lapsien kuntoutukseen ja elämään Sarasteella on iso, koska ne tuovat kodikkuutta, kuuntelevat, lohduttavat sekä ovat aina ovella vastassa ottamassa saapujat vastaan rakkaudella ja riemulla."

"Tällaisia muistoja on paljonkin, mutta avaan tähän nyt muutaman tapauksen. Uuden lapsen tullessa Sarasteelle Armas on ollut ovella vastassa häntää heiluttaen ja samalla toivottaen tervetulleeksi Sarasteelle. Lapsi on tällöin tuumannut: "Onko tämä oikeesti laitos vai joku perhe, kun täällä on koira?" Toinen tapaus on sellainen, jossa lapsen mieltä painoi omat henkilökohtaiset asiat ja Armas aisti tämän ja meni lohduttamaan lasta. Lapsi sai Armaksesta tukea ja turvaa ja pystyi kertomaan sille huolistaan. Myös kissat ovat usein toimittaneet unikaverin virkaa ja niitä iltaisin etsitäänkin ja viedään mukanaan omiin huoneisiin, jotta uni tulisi paremmin."

• Mikä on parasta työssäsi?

"Parasta työssäni on lapset ja se, että yksikään päivä ei ole samanlainen sekä pystyn omalla toiminnallani vaikuttamaan positiivisesti lasten tulevaisuuteen."

• Oletko huomannut kehittyneesi ammatillisesti jossain osa-alueella Sarasteella työskentelyn aikana?

"Olen kehittynyt monellakin ammatillisella osa-alueella kokemuksen ja lisäkoulutusten myötä."

• Onko jotain mihin haluat panostaa ja kehittyä paremmaksi?

"Ainahan on paljon asioita missä haluaisi kehittyä paremmaksi ja mihin panostaa, mutta tällä hetkellä ei ole mitään erityistä juttua mielessä."

• Onko sinulla opiskelusuunnitelmia tai muita ammatillisia tavoitteita liittyen tähän alaan ja työhön?

"Opiskelen tällä hetkellä töiden ohella sairaanhoitajaksi, joten sen lisäksi ei ole muita opiskelusuunnitelmia vireillä. Toki nepsy-koulutusta käyn nyt täyttä päätä muiden työkamujen kanssa."

• Pystytkö hyödyntämään harrastustaustaasi, erikoisosaamistasi tai mielenkiinnon kohteitasi työssäsi?

"Pystyn hyödyntämään harrastustaustaani, erikoisosaamisiani sekä mielenkiinnon kohteitani työssäni hyvin. Tykkään esimerkiksi leipoa vapaa-ajalla ja lapset ovat usein innokkaita leipomaan ja kokkailemaan vaikka ja mitä niin tätä pääsenkin sitten hyödyntämään usein heidän kanssaan touhutessa."

SARASTEEN LEMMIKKIEN ESITTELYT

Armas

Armas on iso, karvainen touhottaja. Armaksen tavatessa voi saada kuvan "hölmöstä ja hitaasta koirasta", mutta se joka tähän haksahtaa saa huomata hyvin nopeasti, että Armas on kaikkea muuta. Kun on kyse karkaamisesta ja ruuan nappaamisesta pöydältä, Armas vie 6-0 meitä ihmisiä kuin pässiä narussa.

Armas ei myöskään ole yhtään tuhma, vaikka on hatka-altis ja ruokarosvo. Jokaisella hatkareissulla Armaksen löytäjien palaute alkaa sillä, miten täydellinen herrasmies se on.

Lasten mielestä Armas on paras murheiden kuuntelija ja paras halattava ikinä. Armas on sekarotuinen, mutta sillä voisi olla ihan oma rotunimitys, halauskoira, sillä se on varmasti suunniteltu halaamiseen. Koko siihen on täydellinen ja lisäksi Armas rakastaa halaamista.

Armas painaa kuutisenkymmentä kiloa ja säkäkorkeus huitelee lähellä pikkuponia. Siitä huolimatta Armas muuttuu sylikoiraksi, kun sitä pelottaa. Armasta pelottaa ukkonen ja uudenvuoden raketit. Loppukesän trooppisia öitä ukkosmyrskyn riehuessa on yökkö, jos toinenkin viettänyt tärisevä ja kuolaava Armas sylissä. Sarasteella onkin sääntö, että Armasta ei jätetä ukkosella yksin.

Armaksella on myös koirien kuudes aisti ihmisten mielialojen tunnistajana. Eikä se siihen jää, sillä Armas toimii terapiakoiran tavoin. Se hakeutuu sen luokse halattavaksi ja silitettäväksi kellä murheita on. Uuden lapsen saapuessa Sarasteelle tai jos jollakin lapsella on vaikea olla Armas pyrkii tämän huoneeseen yöksi. Jos lapsi ei päästä sitä omaan huoneeseen niin Armas nukkuu oven takana. Armas ei jätä ketään yksin.

Nala

Nala on itsenäinen oman arvonsa tunteva kissa. Nalalla on musta kiiltävä turkki ja kaulassa valkoinen pilkku. Nala tietää tasan tarkkaan keneltä pyytää milloinkin ruokaa, eikä mikään ruokamäärä ole koskaan tarpeeksi. Ruokkijoita riittää kyllä, sillä yökkö antaa ruuan aamulla ja aamuvuorolta voikin pyytää ruokaa heti puolenpäivän jälkeen ja vielä iltavuoron saapuessa kahden kolmen aikaan voi ilmaista puskemalla ja naukumalla, että aiemmat vuorot eivät varmasti ole ruokaa antaneet (ainakaan Nalan mielestä). Nala osaa esittää asiansa siten, että on odottanut juuri kyseistä työntekijää töihin kärsien pohjattomasta nälästä. Ruokahalun perusteella voisi kuvitella Nalan möhömahaksi, mutta mitä vielä, se on linjakas kuin pantteri!

Martta

Martta on pitkäkarvainen, ruskean sävyinen, suloinen ja hiljainen nuori kissa. Martta harvemmin pyytää mitään. Se vain ilmestyy selän taakse istumaan vaativan ilmeen kera juuri silloin kun on antamassa ruokaa toiselle kissalle. Äänettömän paheksuen se muistuttaa siitä, että silläkin on nälkä.

Martalla on myös uskomaton superkyky. Se pystyy hiipimään huomaamattomasti ihan minne vain. Vaikka ohjaaja kuinka yrittää katsoa, että yksikään kissa ei livahda mihinkään lukittuun tilaan, on melkeimpä enemmän sääntö kuin poikkeus, että Martta on sen jälkeen lukittuna jonnekin. Onneksi tämä havaitaan hyvinkin pian. Martan ollessa vielä pieni kokoinen pentu, se eräänä yövuorona oli livahtanut astianpesukoneeseen… Onneksi yökkö oli vain täyttänyt vajaan koneen eikä laittanut konetta päälle.

Missi

Missi kissa oli Sarasteella väliaikaisesti. Voisi sanoa, että avohuollon toimenpiteenä. Juuri näinä päivinä, kun tätä blogitekstiä kirjoitetaan Missi muutti takaisin kotiinsa, mutta koska Missin hatkareissukin pääsi blogiin niin esitellään nyt Missikin.

Se on pieni mustavalkoinen kissa, jolla on hyvin hiljainen ja pieni ääni. Pentuna sen ääni kuulosti aivan pikkulinnun viserrykseltä. Missi on mahdottoman ihmisrakas ja ehti tehdä lähtemättömän vaikutuksen ihan jokaiseen. Työntekijöistä varmasti jokainen sai kokea hetken, kun on tietokoneella kirjoittanut juuri jonkin tekstin valmiiksi ja on aikeissa sen tallentaa sen niin Missi on saanut rakkauskohtauksen ja heittäytynyt näppäimistölle rapsutettavaksi tekstin pyyhkiytyessä samalla kadoksiin.

Eläinhaaveita

Kovasti on toiveita Sarasteella saada myös muita lemmikkejä niin lapsilla kuin ohjaajillakin. Sarasteen tontti on kahden hehtaarin kokoinen, joten tilaa kyllä löytyy. Haaveiltu on lampaista syömään heinää, kanoista kotkottamaan pihamaalle sekä niiden kaveriksi tietenkin ankkoja. Toki lemmikkitoiveet ottavat välillä hieman liikaa tuulta alleen ja toiveissa on myös muun muassa minipossu, lehmiä ja hevosia. Taisi joku toivoa laamaa ja alpakkaakin. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu, jos oikein kovasti toivoo!

Kaiken kaikkiaan vaikka eläimissä on hoitamista ja joskus huolta niin kyllä ne ehdottomasti ovat Sarasteella iso tekijä ja vahvuus. Eläimet kuuluvat Sarasteen perheeseen siinä missä me ohjaajat ja lapsetkin. 

Haastattelijana toiminut ja tekstin loppuasetelman koonnut ohjaaja Elli